Project TSSN
Tietokoneen hiljennystä käsittelevä projektipäiväkirja. Siirsin rojut vanhasta peltikotelosta kirjoituspöytäni laatikkoon.
Project TSSN
Preludi
Mediakeskus
Siinä se on. Allekirjoittaneen mediakeskus. Ongelma? Tämä laitos sattuu pitämään pahempaa melua, kuin Hornet nousukiidossa. Konetta käytetään kaiken muun lisäksi musiikin tuottamiseen ja en muista kovinkaan montaa maailmanluokan hittiä, joissa kantavana elementtinä olisi ollut hiustenkuivaajan vinkuna.
Olen pyöritellyt jo pidemmän aikaa erilaisia konsepteja ja miettinyt mikä voisi olla juuri minulle sopiva ratkaisu. Kone on 2,6 GhZ Pentium 4 perusjäähdytyksellä, joten melua kertyy komeasti varsinkin raskaammassa käytössä. Helpoin ratkaisu voisi olla vesijäähdytyksen asennus, mutta valmissarjojen hinnat ovat edelleen aika kovia ja oman systeemin rakentamiseen ei riitä uskallus. Vedellä kun sattuu olemaan kuulemma sellainen ominaisuus elektroniikan läheisyydessä, että se helposti liuottaa laitteista käyttösavut pihalle. Ja kaikkihan tietävät, että sähkölaitteet eivät toimi enään tuon mystisen taikasavun karattua.
Entäs sitten koneen vuoraus jollain äänieristävällä matolla ja tuulettimien kierrosnopeuden pienentäminen? Varmasti hiljenee, mutta yksi hella asunnossa riittäköön tällä erää.
Koneen sijoittaminen vaikka vaatekaappiin ja kauppaan ostamaan langatonta näppistä ja kilometrin pitkää näyttökaapelia? Yeah, right...
Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hyväksyä elämän karut realiteetit. Nollabudjetilla ei konetta hiljennetä ja tulen kuuroutumaan ennen neljännesvuosisadan täyttymistä vain myrskytuulen lailla mylvivä peltihirviö ainoana ystävänäni painajaisunissani. Kunnes sitten eräänä päivänä pieni lamppu syttyi pääni yläpuolelle:
Takaisin sivun alkuunProject TSSN
(Tampere Silent Summer Nights)
Varoitus! Jos saat kimmokkeen tämän sivun jutuista ja päätät lähteä kokeilemaan jotain vastaavanlaista, muista että mikään takuu ei korvaa oman kämmäilyn johdosta rikottuja laitteita. Eikä isukkikaan varmasti tykkää, kun oma pikku kullannuppu on pistanyt uuden 2000€ koneen päreiksi. Tietokone sisältää paljon herkästi särkyviä osia, joita ei tulisi sorkkia, jos ei tiedä mitä on tekemässä.
-4.7.2005
Johtohässäkkä
Viihdekeskukseni on pystytetty massiiviselle toimistopöydälle. Pöydällä on massaa pienen henkilöauton verran ja arvelen pöydänlaatikoiden omaavan erinomaisen äänieristyskapasiteetin. Olen itse aikoinaan koonnut tämän keskusyksikön, joten tiedän mitä se on syönyt. Kotelo itsessään ei sisällä mitään tietokoneen toiminalle akuuttia, eikä se tässä tapauksessa ole mikään kovin suuri ilo silmällekkään. Tai mikä muotiguru minä olen? Ehkä kusenpolttaman valkoinen peltiloota tupakantervan ruskeilla laikuilla on seuraavan kauden must-have sisustuselementti? Eli ideani on pähkinänkuoressa tämä: Kotelosta rojut pihalle ja uudelleensijoitus pöydän alimpaan laatikkoon.
Yleensä, kun saan älynväläykseni, skippaan suunnittelun ja siirryn suoraan toteutusvaiheeseen. Tässä tekniikassa on se pieni mutta, että usein projekti jää puoleenväliin tilanteessa, jossa eteen on tullut jokin ohittamaton ongelma, mutta sillat on poltettu takana ja vanhaan ei enään ole paluuta. Lopputuloksena kasa epämääräistä romua, jolla ei enään tee mitään ja paha mieli.
Eli siis suunnittelemaan. Satun omistamaan kasan erilaista tietokoneromua vuosien varrelta, joten pystyin ottamaan mittoja ja kokeilemaan erilaisia sopivia järjestysvaihtoehtoja ihan "livenä".
Mainitsin aiemmin siltojen polttamisesta, joten päätin, että tämän asennuksen tulisi olla purettavissa jollain tavalla. Päädyin ratkaisuun, jossa koneen osat kootaan yhdelle levylle, jonka sitten sijoitan laatikon pohjalle. Tässä mallissa on myös se etu, että nyt voin lisätä laatikon ja pohjalevyn väliin pehmustetta mahdollisia resonointeja poistamaan. kiintolevyn/CD-aseman tahdissa pärisevä toimistopöytä ei kuulosta edes ajatuksen tasolla kiehtovalta.
Takaisin sivun alkuun
Uusi osoite
Otin laatikon pohjasta mitat ja lähdin penkomaan, jos löytäisin jostain sopivan palan ohutta vaneeria. En löytänyt, mutta löysin vintiltä vanhan kirjahyllyn, josta vasaroin taustalevyn irti. Kantaessani levyä kellariin sahattavaksi, huomasin levyn alapään olevan umpi homeessa, which was nice. Kummastakohan päästä sitä sahaisi palan irti? Levy tuntui hieman liian joustavalta, joten joudun ehkä vielä rakentamaan jonkinlaisen tukikehikon siihen. Näkee sitten aikanaan.
Eli nyt on pohjalevy jotakuinkin valmiina ja ei kun osia sovittamaan. Ahdasta tekee, mutta kaikki osat näyttäisivät sopivan levylle. Päätin kääntää ilmankierron päinvastaiseksi mitä se on normaalikotelossa sijoittamalla virtalähteen laatikon etuosaan kyljelleen. Eli nyt kuuma ilma poistuisi laatikosta etulevystä ja viileämpi ilma tulee sisään takaa. Hmm. Tarvitsisiko tässä kuitenkin vielä lähteä tuuletinostoksille? Nollabudjetti rakoilee.
Koska päätin kerrankin suunnitella projektini alusta asti kunnolla, oli aika kaivaa CAD -ohjelma esiin. Kyllä olikin hauskaa hommaa vuoronperään kyykkiä koneen vieressä rullamitan kanssa ja taas piirtämään yksi viiva lisää tietokoneen ruudulle. No onpa nyt sitten oikein "viralliset" piirustukset apuna.
Piirustukset
Takaisin sivun alkuun-5.7.2005
Perkele! Virtanappi! Ja etupaneelin ledit. "Kotelo itsessään ei sisällä mitään tietokoneen toiminalle akuuttia". Ei sisällä, ei. Mitä ihmettä nyt virtanapilla tekee? Ja takaisin piirustuspöydälle. Onneksi tajusin tämän jo nyt, enkä sitten, kun kaikki koneen osat jo purettuna pöydällä ja alkuperäinen kotelo tuhottuna.
Osien sijoittelu siis rupeaa olemaan selvillä, mutta nyt täytyisi kehittää jonkinlainen teline, jonka päälle tulee CD-asema ja alle kiintolevy. Periaatteessa sen voisi varmaan kyhäillä tuon vanhan kotelon kiinnikkeistä, mutta ne kun sattuvat olemaan kiinni popniiteillä, eli eivät ilman porakonetta irtoa. Ja takaisin romulaatikoita koluamaan.
Päätin myös jättää diskettiaseman pois lopullisesta mallista, koska kovin vähän käyttöä tuolle enään nykyään löytyy. Ja saahan sen aina sitten kiinni, jos sitä jostain syystä sattuu tarvitsemaan.
Takaisin sivun alkuun-7.7.2005
Venyisiköhän se pari senttiä, jos oikein kiskoisi?
Koneessani on ollut kiinni myös yhden korttipaikan vienyt laajennuspalikka, jossa on kaksi lisä USB-porttia ja Firewire portit. Ajatus tämän palikan siirtämisestä laatikon kanteen paremmin käsille kariutui kuitenkin liian lyhyisiin johtoihin. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka löytyi kuitenkin laatikon vasemmasta sivusta. Tällä tavalla portit saa myös piiloon, kun niitä ei tarvitse ja laatikon kannesta ei tule liian täyteen ahdetun näköinen. Jo projektin tässä vaiheessa sitä alkaa keksimään ontuvia selityksiä ontuville patenttiratkaisuilleen. Hermoromahdus lähestyy uhkaavasti.
Jouduin myös miettimään virtalähteen asettelun uusiksi sen jälkeen kun tajusin, että laitteisto tarvitsee myös virtaa jostain ja vanhassa mallissa olisin joutunut tuomaan virtapiuhan keskeltä etulevyä. Nyt täytyy suunnitella ilmankiertokin taas uusiksi. Pohjalevykin sai uutta ilmettä nostokahvan ja virtapiuhan läpivientikolon muodossa.
Takaisin sivun alkuun-19.7.2005
Etulevy saa muotoaan.
Hommat ovat olleet vähän aikaa seisoksissa muiden kiireiden takia, mutta tänään pääsin taas vauhtiin. CD-aseman mentävä tila etukanteen on koverrettu ja teline asemalle/kiintolevylle saa koko ajan muotoaan. Teline on muuten valmistettu vanhasta CD-asemasta ja todennäköisesti ensimmäisestä ala-asteen käsitöissä tekemästäni työstä, puisesta pannunalusesta ;-).
CD-aseman aukko syntyi sahaamalla ensin n. 4cm syvät urat aseman leveyden mukaan ja sen jälkeen poraamalla reikiä vierekkäin uran päästä toiseen uraan. Tämän jälkeen hukkakappale irtosi hieman taivuttelemalla ja luovalla ruuvimeisselin käytöllä. Kannen materiaali on pinnoitettua lastulevyä, joten varovainen sai olla. Viimeistelyn hoidin viilalla.
Kuvassa yläpuolella kahva on irroitettu, jotten olisi tärvellyt sitä etulevyä työstäessäni. Pinnoite pääsi hajoamaan hieman keskikohdilta, mutta näin pienet kosmeettiset viat korjaa helposti vaikka tussilla.
Takaisin sivun alkuun-20.7.2005
Weapons of mass destruction.
Tänään ei ole syntynyt mitään erityisempää raportoitavaa, joten ajattelin esitellä hieman työkaluja, joilla tämän projektin eri vaiheet on toteutettu. Kuvassa näkyvä rautasaha on toiminut pääasiallisena katkaisuvälineenä projektissa. Sahan ominaisuuksista mainittakoon 90° säteellä pyörivä terä, joka on tylsempi, kuin radion merisää.
Talttapäisistä ruuvimeisseleistä ainoastaan isoimmasta ei löydy s-kirjaimen muotoiseksi vääntynyttä päätä. Ristipäät sen sijaan ovat pyöristyneet päistään lähes suloisen harmonisesti.
Akkuporakone on mallia Hong Kong ja se kuumenee kahden minutin käytön jälkeen lämpötilaan, jossa sitä ei enään voi operoida ilman Asbestihanskoja. Sinikahvainen viila hieroo tehokkaasti ainoastaan nahat käsistä. Olen nähnyt järeämpiä kynsiviilojakin. Dremel olisi aivan ehdoton näissä hommissa, mutta minkäs teet. Paska seppä välineitä syyttää.
Takaisin sivun alkuun-21.7.2005
Silmiä hivelevää Suomalaista muotoilua.
Virtalähteen sijoituksesta ja CD/kiintolevytelineen kiinnityksestä on muodostumassa Rubikin kuutioon verrattavissa oleva pähkinä. Aina yhtä osaa siirrettäessä tai käännettäessä muuttuu seitsemän muuta asiaa ja aluksi hyviltä tuntuneet ideat jäävät muutaman millin päähän toteutuskelpoisesta.
CD/kiintolevytelineen kiinnitystapa on näillä näkymin varmistumassa. Telineen etulaita makaa laatikon etulevyn varassa ja takapää kiinnittyy suoraan laatikon kylkeen pultilla.
Virtalähde kääntyi suunnitelmissa jälleen, koska luulen nyt keksineeni suunnilleen siedettävän kompromissin tuuletuksen, virtakaapelin läpiviennin ja osille menevien johtojen sijoituksen välillä.
Takaisin sivun alkuun-25.7.2005
Sehän rupeaa jo muistuttamaan tietokonetta!
Pääsin sovittamaan osia laatikkoon. Vielä puuttuu laatikon takaosasta johtojen läpivientiaukot sekä virtanapin ja merkkivalojen paikat etupaneelista.
Hieman säätämistä kyllä vielä tarvitaan, sillä nyt virtalähteen reuna ottaa kiinni emolevyyn juuri kohdasta, johon IDE-kaapelit tulevat kiinni. IDE-liitännät ovat vielä suunnattu sivulle, mikä on kätevää tavallisessa tornikotelossa, mutta tässä projektissa aiheuttavat taas ylimääräistä päänvaivaa.
Kuvassa näkyy kaksi reikää laatikon kyljessä. Nämä reiät tein USB/Firewire-palikalle jo hyvissä ajoin projektin alkupuolella. Näillä näkymin ne ovat sitten jäämässä käyttämättömäksi. No, onneksi ovat piilossa laatikon ollessa kiinni.
Seuraavaksi täytyisi ottaa jälleen vanha koppa auki ja rukoilla, että (vielä) toimivan emolevyn kiinnitysruuvit ovat samalla kohdalla, kuin hajalla olevassa. Jos näin onnellisesti kävisi, voisin tehdä emolevyn korokepalat pohjalevylle jo ennen kuin irroitan toimivan emon kotelosta.
Takaisin sivun alkuun-4.8.2005
Pohjalevy ja virtajohto sijoitettuna paikoilleen.
Tänään oli viimeisen ponnistuksen aika. Aloitin paketin kasaamisen viemällä virtajohdon paikalleen, jonka jälkeen lisäsin pohjan pehmusteet, jotka sain vanhasta pussilakanasta. Tämän jälkeen oli vuorossa pohjalevyn sijoittaminen paikalleen. Seuraavaksi oli aika purkaa vanha kotelo.
Ensimmäisenä lähti virtalähde jota seurasi CD- sekä diskettiasema ja kiintolevy. Emolevy lähti viimeisenä. Pyrin pitämään kaikki mahdolliset johdot kiinni emolevyssä, koska varsinkin kotelon merkkivalojen, virta- ja resetnapin, sekä PC-piipparin johtojen uudellen asennus emon piikkeihin sekavaa ja hankalaa.
Pyöristetty kaapeli parantaa ilmankiertoa.
CD-asemalle menevä 40-johtimisen IDE-kaapelin olen pyöristänyt jo aikaisemmin, joten siihen ei enään tarvinnut ryhtyä. Pyöristys tapahtuu helposti, kun jakaa kaapelin viiteen johdinnippuun, aloittaa johtimien erotuksen nuppineulalla ja vetämällä nippuja erilleen varovasti. Lopuksi niput kootaan päällekkäin ja teipataan yhteen oman maun mukaan. Omaan silmääni sopi parhaiten yksinkertainen teippaus noin viiden sentin välein.
kiintolevyn 80-johtimista kaapelia en ole lähtenyt halkomaan, koska johdinten väliset eristeet ovat paljon ohuemmat, kuin 40-johtimisessa. Kasikymppisen kaapelinkin voi pyöristää taittelemalla sen W-kirjaimen muotoon ja teippaamalla, mutta tällöin johdosta tulee erittäin vaikeasti taivutettava, joten en ole tähän ryhtynyt. Tietokoneliikkeistä saa myös valmiiksi pyöristettyjä kaapeleita, mutta niiden hinta on moninkertainen verrattuna tavallisiin.
Vanha kotelo tyhjillään.
Nyt siis vanha kotelo on tyhjillään ja seuraavaksi on vuorossa osien sijoittelu laatikkoon. Emolevyä kiinnitäessäni huomasin, että sopivat ruuvit olivat loppuneet, joten emo ei tullut kiinni, kuin yhdellä ruuvilla. Tämän ei kuitankaan luulisi häiritsevän, sillä eipä tuohon mitään suurempia liikutteluja tule kohdistumaan.
Kuuman ilman poistoon laatikosta suunnittelin Pringles purkista tuulitunnelin, mutta käyttöön tulevassa virtalähteessä tuuletin sijaitsikin niin ylhäällä ja sivussa, että aukko olisi tullut suoraan kahvan päälle. Päädyin lopulta poraamaan laatikon kanteen kuusi 10 mm reikää höyryjä poistamaan.
Palaset paikallaan.
USB/Firewire palikan sijoitin irralleen johtosotkun päälle. Ei ehkä mikään esteettistä silmää palveleva ratkaisu, mutta kompromissejä on käytettävyyden nimissä tehtävä.
CD/kiintolevytelineen päätin lyödä vielä etureunastaan pienellä naulalla kiinni, jotta se pysyisi paremmin paikallaan. Virta- ja resetnapin kiinnitin tukevasti paikalleen Jeesusteipillä. Virtanapin takana on vielä kaksi liimatappia varmistamassa pohjalevyyn kiinnitettynä.
Koeajo.
Enään ei ole jäljellä, kuin laatikon sijoittaminen paikalleen ja johtojen kiinnitys. Johtojen kanssa sai olla tarkkana, koska kortit ovat kiinni emossa vain omalla painollaan, eikä niitä sen kummemmin ole kiinnitetty mihinkään. Kakkosmonitori ja stereot saivat hieman vaihtaa paikkaa, jotta johdoissa riittäisi mitta.
Kuvassa paistaa vielä tuuletusreiät aika rumasti ja napit eivät ole saaneet kunnon nappuloita päällensä, mutta nämä seikat ovat korjaantumassa lähitulevaisuudessa.
Takaisin sivun alkuun-Loppusanat
Mediakeskus 2.0!
Ja näin: Mediakeskus 2.0 on valmis, mutta mitäs oikeastaan saavutettiin? Koneen hurina on edelleen kuultavissa, mutta huomattavasti vaimeampana. Pöydälle mahtuu nyt myös sämpylät ja kahvikuppi yhtä aikaa. Lämmöt ovat tipahtaneet muutamalla asteella, mikä on mukavaa sillä aluksi pelkäsin lämpöjen vain nousevan.
Kaikki laitteet myös näyttäisivät pelaavan entiseen malliinsa, joten mitään en ilmeisemmin saanut edes rikottua. Jos sinulla on herännyt kysymyksiä projektin tiimoilta tai haluat heittää kommenttisi muuten vaan joko projektista tai näistä nettisivuista, kuulen mielelläni terveisesi. Postia minulle voit lähettää klikkaamalla sivun alareunasta löytyvää copyright-tekstiä.
Lämmöt ennen ja jälkeen projektin
Idle ennen: 51,5 °C
Idle nykyään: 49,5 °C
Rasitus ennen: 64,5 °C
Rasitus nykyään: 62,5 °C
Takaisin sivun alkuun